Reipasta alkanutta vuotta kaikille! Uudenvuodenlupaajat ovat jälleen täyttäneet kuntosalin, jossa käyn. Kokemukseni mukaan monen kävijän lupaukset haalistuvat helmikuun tienoilla, jolloin salilla alkaa olla taas väljempää.
Itse en ole tavannut uudenvuodenlupauksia tehdä, mutta päätin, että tammikuu on minulla tipaton ja herkuton. Alkoholin ja herkkujen kulutus on minulla maltillista ihan noin muutenkin, mutta myönnettäköön, että punaviinin tissuttelua voisi oikeasti vähentää. Niinpä totesin, että tammikuu on oiva hetki tehdä pieni ryhtiliike.
Vuodenvaihde lienee monelle se hetki, kun pohditaan, mitä voisi tehdä enemmän muiden ihmisten, eläinten tai ympäristön hyvinvoinnin edistämiseksi. Viime vuoden lopulla ilmastonmuutos nousi otsikoihin hyvin voimakkaasti, eivätkä uutiset olleet kepeää luettavaa. Jos miettii, mitä voisi tehdä torjuakseen ilmaston lämpenemistä, yksi parhaista keinoista on lopettaa lihan ja eläinperäisten tuotteiden kuluttaminen. Ja jos kokee, ettei voi lopettaa kokonaan, niin ainahan voi edes vähentää!
Jos kasvissyönti tuntuu vieraalta ja vaikeasti lähestyttävältä asialta, suosittelen tutustumaan vegaanihaasteeseen. Kannattaa katsastaa vegaanihaasteen verkkosivut ja reseptipankki. Haasteen virallinen kampanja-aika on tammikuu, mutta haasteen voi ottaa vastaan milloin vaan muulloinkin. Ilokseni tämän vuoden vegaanihaasteeseen tarttui jopa 13 000 suomalaista!
Kestävyysjuoksija tarvitsee paljon muutakin kuin porkkanaraastetta ja ituja. Kuvassa spagettia kermaisella "pekoni"kastikkeella, lisukkeena paistettua sipulia ja kesäkurpitsaa. Vegaanista, tottakai.
Itse aloitin vegaanisen elämäntavan yli kolme vuotta sitten. Olin aluksi hyvin tarkka ja pyrin kaikessa puhdasoppisuuteen. Nykyään olen armollisempi itseäni kohtaan. Kolmen vuoden aikana olen huomannut sen, että vegaanista ruokavaliota on erittäin helppo noudattaa tavallisessa arjessa ja kotioloissa, mutta... Pulmallisia tilanteita tulee vastaan, kun liikkuu kodin ulkopuolelle, siis vaikkapa kyläillessä tai reissussa.
Olen tehnyt myönnytyksiä. Minusta on parempi syödä kunnollista lämmintä ruokaa kuin yrittää selvitä useamman päivän matkasta syömällä vain banaaneja ja pähkinöitä. Esimerkiksi Krakovan maratonmatkalla söin sitä ruokaa, mitä tarjolla oli. Jos olisin pitänyt tiukkapipoisesti kiinni vegaanisuudesta, olisin tehnyt kaikesta tavattoman hankalaa paitsi itselleni, myös muulle matkaseurueelle.
Ruokavalion suhteen asetan tavoitteeksi sen, että pyrin noudattamaan vegaanista ruokavaliota niin pitkälle kuin se vain on mahdollista. Tulee tilanteita, joissa joutuu joustamaan. Mutta yritän minimoida "lipsahdukset" ottamalla omia eväitä mukaan aina kun se onnistuu.
Ilmastopuhe ahdistaa, ja ajatus omien elämäntapojen muuttamisesta ahdistaa vielä enemmän? Ei hätää. Koko elämää ei tarvitse muuttaa kertaheitolla. Ei ole pakko muuttua vegaaniksi yhdessä yössä. Riittää kun tekee edes jotain! Se on kelpo uudenvuodenlupaus.
Itse en ole tavannut uudenvuodenlupauksia tehdä, mutta päätin, että tammikuu on minulla tipaton ja herkuton. Alkoholin ja herkkujen kulutus on minulla maltillista ihan noin muutenkin, mutta myönnettäköön, että punaviinin tissuttelua voisi oikeasti vähentää. Niinpä totesin, että tammikuu on oiva hetki tehdä pieni ryhtiliike.
Vuodenvaihde lienee monelle se hetki, kun pohditaan, mitä voisi tehdä enemmän muiden ihmisten, eläinten tai ympäristön hyvinvoinnin edistämiseksi. Viime vuoden lopulla ilmastonmuutos nousi otsikoihin hyvin voimakkaasti, eivätkä uutiset olleet kepeää luettavaa. Jos miettii, mitä voisi tehdä torjuakseen ilmaston lämpenemistä, yksi parhaista keinoista on lopettaa lihan ja eläinperäisten tuotteiden kuluttaminen. Ja jos kokee, ettei voi lopettaa kokonaan, niin ainahan voi edes vähentää!
Jos kasvissyönti tuntuu vieraalta ja vaikeasti lähestyttävältä asialta, suosittelen tutustumaan vegaanihaasteeseen. Kannattaa katsastaa vegaanihaasteen verkkosivut ja reseptipankki. Haasteen virallinen kampanja-aika on tammikuu, mutta haasteen voi ottaa vastaan milloin vaan muulloinkin. Ilokseni tämän vuoden vegaanihaasteeseen tarttui jopa 13 000 suomalaista!
Kestävyysjuoksija tarvitsee paljon muutakin kuin porkkanaraastetta ja ituja. Kuvassa spagettia kermaisella "pekoni"kastikkeella, lisukkeena paistettua sipulia ja kesäkurpitsaa. Vegaanista, tottakai.
Itse aloitin vegaanisen elämäntavan yli kolme vuotta sitten. Olin aluksi hyvin tarkka ja pyrin kaikessa puhdasoppisuuteen. Nykyään olen armollisempi itseäni kohtaan. Kolmen vuoden aikana olen huomannut sen, että vegaanista ruokavaliota on erittäin helppo noudattaa tavallisessa arjessa ja kotioloissa, mutta... Pulmallisia tilanteita tulee vastaan, kun liikkuu kodin ulkopuolelle, siis vaikkapa kyläillessä tai reissussa.
Olen tehnyt myönnytyksiä. Minusta on parempi syödä kunnollista lämmintä ruokaa kuin yrittää selvitä useamman päivän matkasta syömällä vain banaaneja ja pähkinöitä. Esimerkiksi Krakovan maratonmatkalla söin sitä ruokaa, mitä tarjolla oli. Jos olisin pitänyt tiukkapipoisesti kiinni vegaanisuudesta, olisin tehnyt kaikesta tavattoman hankalaa paitsi itselleni, myös muulle matkaseurueelle.
Ruokavalion suhteen asetan tavoitteeksi sen, että pyrin noudattamaan vegaanista ruokavaliota niin pitkälle kuin se vain on mahdollista. Tulee tilanteita, joissa joutuu joustamaan. Mutta yritän minimoida "lipsahdukset" ottamalla omia eväitä mukaan aina kun se onnistuu.
Ilmastopuhe ahdistaa, ja ajatus omien elämäntapojen muuttamisesta ahdistaa vielä enemmän? Ei hätää. Koko elämää ei tarvitse muuttaa kertaheitolla. Ei ole pakko muuttua vegaaniksi yhdessä yössä. Riittää kun tekee edes jotain! Se on kelpo uudenvuodenlupaus.
Kommentit
Lähetä kommentti