Juoksukisakausi päättyi minun osaltani viime kuussa Kankaanpään maratoniin. Niin paljon kuin nautinkin juoksutapahtumissa ravaamisesta, oli jotenkin helpottavaa jättää kisoissa ramppaaminen vähäksi aikaa. Olen laskeutunut peruskuntokaudelle. Jotkut kutsuvat tätä vaihetta myös ylimenokaudeksi.
Peruskuntokausi tarkoittaa omalla kohdallani sitä, että en treenaa yhtä rankasti ja tavoitteellisesti kuin kisakaudella. Otan harjoittelun rennommin. Pitkät lenkit juoksen talvella lyhyempinä, koska en erityisemmin rakasta talvijuoksua. Talven pitkä lenkki on minulla 12-15 km tavallisesti. Harvoin juoksen 20 km tai sitä pidempää lenkkiä. Pyrin juoksemaan pitkän lenkin joka viikko, mutta karmean kelin tai muun esteen takia väli voi olla 2-3 viikkoa.
Juoksun kannalta erityisen kamalaa aikaa on kevättalven jää- loskakelit. Tulee mieleen eräs lenkki vuosia sitten, kun vielä Turussa asuessani kahlasin jokirannassa Turun linnan suuntaan jääkylmässä sohjossa, joka ylsi nilkkoihin asti ja kasteli lenkkarit sekä sukat läpikotaisin. Koska nuo kevättalven kelit ovat niin vastenmielisiä, korvaan usein juoksutreenin käymällä spinningissä tai juoksen matolla.
Peruskuntokaudella on hauskaa muistella menneen kauden tapahtumia ja suunnitella tulevan kauden kisoja. Olen laatinut itselleni treeniohjelman marras-, joulu- ja tammikuulle. Tarkoitus ei ole tehdä paljon raskaita ja kuluttavia treenejä vaan päästää keho vähän lepäämään ja palautumaan. Tavoitteena on saavutetun kunnon ylläpitäminen, ei niinkään kehittäminen.
Peruskuntojakson treeniohjelmani näyttää tältä:
- normiviikolla 5-6 treeniä, palauttavalla viikolla 3-4
- 3 normiviikkoa putkeen, joka 4. viikko on palauttava, kevyempi viikko
- pitkä lenkki joka viikko (lenkin pituus 12-20 km)
- 1 vk-lenkki joka viikko (5-10 km)
- intervallitreeni kerran viikossa tai kerran kahdessa viikossa
- kuntosalille kaksi kertaa viikossa
- huonoilla keleillä juoksua matolla tai spinning korvaavana harjoituksena
Tätä ohjelmaa seurailen tammikuun loppuun asti. Helmikuussa aloitan valmistautumisen maratonille. Kilpailukausi alkaa ensi vuoden huhtikuussa Krakovan maratonilla.
Edellinen kausi päättyi juuri, mutta olen jo aikalailla päättänyt, mihin juoksutapahtumiin ensi vuonna osallistun. Muutamaan olen jo ilmoittautunutkin. Huhtikuussa starttaan Puolassa Krakovan maratonille, toukokuussa Oulun Terwamaratonille, elokuussa on vuorossa Turussa Paavo Nurmi maraton. Pari tapahtumaa on vielä auki. Ainakin haluaisin päästä kokeilemaan, millaisiin vauhteihin pääsen maantiekympillä. En ole vieläkään osallistunut kertaakaan 10 km kilpailuun.
Tulevalle vuodelle minulla on muitakin suunnitelmia kuin reissata juoksukisasta toiseen. Niistä suunnitelmista lisää vaikka seuraavassa postauksessa.
Marraskuun pimeä ja tihkusateinen ilta kutsuu ituhippijuoksijaa.
Peruskuntokausi tarkoittaa omalla kohdallani sitä, että en treenaa yhtä rankasti ja tavoitteellisesti kuin kisakaudella. Otan harjoittelun rennommin. Pitkät lenkit juoksen talvella lyhyempinä, koska en erityisemmin rakasta talvijuoksua. Talven pitkä lenkki on minulla 12-15 km tavallisesti. Harvoin juoksen 20 km tai sitä pidempää lenkkiä. Pyrin juoksemaan pitkän lenkin joka viikko, mutta karmean kelin tai muun esteen takia väli voi olla 2-3 viikkoa.
Juoksun kannalta erityisen kamalaa aikaa on kevättalven jää- loskakelit. Tulee mieleen eräs lenkki vuosia sitten, kun vielä Turussa asuessani kahlasin jokirannassa Turun linnan suuntaan jääkylmässä sohjossa, joka ylsi nilkkoihin asti ja kasteli lenkkarit sekä sukat läpikotaisin. Koska nuo kevättalven kelit ovat niin vastenmielisiä, korvaan usein juoksutreenin käymällä spinningissä tai juoksen matolla.
Peruskuntokaudella on hauskaa muistella menneen kauden tapahtumia ja suunnitella tulevan kauden kisoja. Olen laatinut itselleni treeniohjelman marras-, joulu- ja tammikuulle. Tarkoitus ei ole tehdä paljon raskaita ja kuluttavia treenejä vaan päästää keho vähän lepäämään ja palautumaan. Tavoitteena on saavutetun kunnon ylläpitäminen, ei niinkään kehittäminen.
Peruskuntojakson treeniohjelmani näyttää tältä:
- normiviikolla 5-6 treeniä, palauttavalla viikolla 3-4
- 3 normiviikkoa putkeen, joka 4. viikko on palauttava, kevyempi viikko
- pitkä lenkki joka viikko (lenkin pituus 12-20 km)
- 1 vk-lenkki joka viikko (5-10 km)
- intervallitreeni kerran viikossa tai kerran kahdessa viikossa
- kuntosalille kaksi kertaa viikossa
- huonoilla keleillä juoksua matolla tai spinning korvaavana harjoituksena
Tätä ohjelmaa seurailen tammikuun loppuun asti. Helmikuussa aloitan valmistautumisen maratonille. Kilpailukausi alkaa ensi vuoden huhtikuussa Krakovan maratonilla.
Edellinen kausi päättyi juuri, mutta olen jo aikalailla päättänyt, mihin juoksutapahtumiin ensi vuonna osallistun. Muutamaan olen jo ilmoittautunutkin. Huhtikuussa starttaan Puolassa Krakovan maratonille, toukokuussa Oulun Terwamaratonille, elokuussa on vuorossa Turussa Paavo Nurmi maraton. Pari tapahtumaa on vielä auki. Ainakin haluaisin päästä kokeilemaan, millaisiin vauhteihin pääsen maantiekympillä. En ole vieläkään osallistunut kertaakaan 10 km kilpailuun.
Tulevalle vuodelle minulla on muitakin suunnitelmia kuin reissata juoksukisasta toiseen. Niistä suunnitelmista lisää vaikka seuraavassa postauksessa.
Marraskuun pimeä ja tihkusateinen ilta kutsuu ituhippijuoksijaa.
Kommentit
Lähetä kommentti